Säännöskeskus
Sukella kestävän kehityksen säädösten, standardien ja tiedonantovaatimusten maailmaan
Säännöt, standardit ja tiedot
Kestävyyssäännösten lisääntyessä maailmanlaajuisesti sääntöjen noudattaminen ja strateginen yhteensovittaminen on yhä suurempi haaste organisaatioille, jotka sisällyttävät kestävän kehityksen aktiivisesti osaksi liiketoimintastrategiaansa.
Tämä muutos ei ainoastaan korosta kestävän kehityksen aloitteiden virallistamista, vaan myös tehostetun viestinnän ja avoimuuden merkitystä. Raportointikehysten, standardien, säännösten, tavoitteiden ja sijoittajakeskeisten luokitusten välisten monimutkaisten suhteiden ymmärtäminen on yrityksille ensiarvoisen tärkeää, kun ne selvittävät lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin vaikutuksia liiketoiminnassaan.
Hiilirajan säätömekanismi (CBAM)
CBAM is a significant step forward for the EU’s commitment to sustainable trade and a sign of the times, as businesses and governments around the world are increasingly recognising the need to take action on climate change.
CDP-raportointi
CDP, formerly known as the Carbon Disclosure Project, helps organisations, such as investors, companies, cities, states, and regions, disclose their environmental impact across three topics: Climate Change, Water Security, and Forests.
Yritysten kestävän kehityksen due diligence -direktiivi (CSDDD)
The Corporate Sustainability Due Diligence Directive, is a proposed European Union directive that would require companies to conduct due diligence on their supply chains to identify and mitigate potential human rights and environmental impacts.
Yritysten kestävän kehityksen raportointidirektiivi (CSRD)
Yritysten kestävän kehityksen raportointidirektiivi (CSRD) on uusi laki, joka säätelee kestävän kehityksen raportoinnin vaatimuksia EU:ssa. Se on merkittävä edistysaskel nykyisiin ja suhteellisen rajoitetuihin EU:n kestävän kehityksen raportointivaatimuksiin verrattuna.
Eurooppalaiset kestävän kehityksen raportointistandardit (ESRS)
The ESRS delineates the specifics of how companies should report sustainability information to comply with the CSRD directive. The ESRS provides a structured framework for reporting, covering a range of environmental, social, and governance aspects and outlines how and what information and ESG metrics companies need to report.
EU:n metsäkatoasetus
EU on hyväksynyt uutta lainsäädäntöä, jolla pyritään hillitsemään metsäkatoon liittyvien tuotteiden kulutuksen aiheuttamia vaikutuksia. Direktiivi korvaa puutavaraa koskevan eurooppalaisen puuasetuksen (EUTR) ja laajentaa sen soveltamisalaa.
ISO 140001
ISO 14001 on kansainvälisesti tunnustettu ympäristöjärjestelmästandardi, jonka avulla yritykset voivat hallita ympäristöriskejä ja -mahdollisuuksia ennakoivasti.
Kansainvälinen kestävän kehityksen standardilautakunta
ISSB kehittää standardeja, joiden tarkoitus on varmistaa kestävää kehitystä koskevien tiedonantojen maailmanlaajuinen perustaso sijoittajien ja rahoitusmarkkinoiden tarpeiden mukaisesti. ISSB toimii riippumattomana standardointielimenä IFRS-säätiössä.
SEC:n ilmastotiedotteet
Yhdysvaltain arvopaperi- ja pörssikomissio on ehdottanut uutta sääntöä, jonka tarkoitus on tehostaa ja yhdenmukaistaa ilmastonmuutosta koskevien pakollisten tietojen julkistamista kaikille julkisesti noteeratuille yhdysvaltalaisille yhtiöille. Ehdotetun ilmastotietojen julkistamista koskevan säännön mukaan yritysten on raportoitava yksityiskohtaisesti ilmastoon liittyvistä riskeistään, kasvihuonekaasupäästöistään (soveltamisalat 1, 2 ja 3), nettonollasuunnitelmistaan sekä näihin tekijöihin perustuvista hallintotavoista.
Virtaviivaistettu energia- ja hiiliraportointi
Virtaviivaistettu energia- ja hiilipäästöraportointi (SECR) on pakollinen raportointijärjestelmä, jonka mukaan vaatimukset täyttävien brittiyritysten on laadittava ja toimitettava energia- ja hiilipäästötiedot toimintakertomukseensa.
Yritysten kestävän kehityksen due diligence -direktiivi (CSDDD)
Yritysten kestävän kehityksen due diligence -direktiivi on Euroopan unionin direktiiviehdotus, jonka mukaan yritysten olisi suoritettava toimitusketjuissaan due diligence -tarkastuksia mahdollisten ihmisoikeus- ja ympäristövaikutusten tunnistamiseksi ja lieventämiseksi.
Yritysten kestävän kehityksen raportointidirektiivi (CSRD)
Yritysten kestävän kehityksen raportointidirektiivi (CSRD) on uusi laki, joka säätelee kestävän kehityksen raportoinnin vaatimuksia EU:ssa. Se on merkittävä edistysaskel nykyisiin ja suhteellisen rajoitetuihin EU:n kestävän kehityksen raportointivaatimuksiin verrattuna.
Vihreä taksonomia
Euroopan unioni julkaisi kesäkuussa 2020 asetuksen (EU) 2020/852, jolla luodaan oikeudelliset puitteet kestävien investointien helpottamiseksi. Standardi sisältää järjestelmän perusteet, joilla kestävä taloudellinen toiminta luokittellaan ympäristönäkökulmasta katsottuna, ja se on keskeinen osa Euroopan unionin kestävän rahoituksen suunnitelmaa, jolla pyritään ohjaamaan yritysten investointeja vähähiiliseen toimintaan.
Kansainvälinen kestävän kehityksen standardilautakunta
ISSB kehittää standardeja, joiden tarkoitus on varmistaa kestävää kehitystä koskevien tiedonantojen maailmanlaajuinen perustaso sijoittajien ja rahoitusmarkkinoiden tarpeiden mukaisesti. ISSB toimii riippumattomana standardointielimenä IFRS-säätiössä.
Kestävän rahoituksen julkistamisasetus
Euroopan unioni (EU) on alkanut panna toimeen kestävän kehityksen taloudellista tiedonantoa koskevaa asetusta (SFDR). Asetuksessa määritellään sijoitusten kestävyys- ja ESG-tekijöiden luokittelu ja raportointi. SFDR kehitettiin parantamaan läpinäkyvyyttä, mikä auttaa estämään viherpesua, sekä ohjaamaan pääomaa kestävämpiin investointeihin/tuotteisiin ja yrityksiin.
Ilmastoon liittyviä taloudellisia tietoja käsittelevä työryhmä (Task Force on Climate-Related Financial Disclosures)
TCFD:n tavoite oli kehittää johdonmukaisia ilmastoon liittyviä taloudellisia riskejä – ja mahdollisuuksia – koskevia tietoja, joita yritykset voivat käyttää tiedottamisessa sijoittajille, lainanantajille, vakuutuksenantajille ja muille sidosryhmille. TCFD-kehys hyväksyttiin nopeasti jopa kansainvälisesti, ja siitä tuli ilmastoon liittyvien tietojen julkistamisen selkäranka.
Yritysten kestävän kehityksen due diligence -direktiivi (CSDDD)
Yritysten kestävän kehityksen due diligence -direktiivi on Euroopan unionin direktiiviehdotus, jonka mukaan yritysten olisi suoritettava toimitusketjuissaan due diligence -tarkastuksia mahdollisten ihmisoikeus- ja ympäristövaikutusten tunnistamiseksi ja lieventämiseksi.
Yritysten kestävän kehityksen raportointidirektiivi (CSRD)
Yritysten kestävän kehityksen raportointidirektiivi (CSRD) on uusi laki, joka säätelee kestävän kehityksen raportoinnin vaatimuksia EU:ssa. Se on merkittävä edistysaskel nykyisiin ja suhteellisen rajoitetuihin EU:n kestävän kehityksen raportointivaatimuksiin verrattuna.
Saksan toimitusketjulaki
Saksan Supply Chain Due Diligence Act, joka tunnetaan saksaksi nimellä Lieferkettensorgfaltspflichtengesetz (LkSG), julkaistiin Saksan liittovaltion laissa 22.7.2021. Lain tavoite on, että saksalaiset yritykset noudattavat due diligence -velvoitteita, joilla parannetaan ihmisoikeus- ja materiaalinormien noudattamista toimitusketjuissa.
Pakollinen ihmisoikeuksien due diligence
Hallitukset ottavat yhä useammin käyttöön lainsäädännöllisiä järjestelmiä, joilla kannustetaan tai vaaditaan yrityksiä noudattamaan ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuusvelvoitetta. Järjestelmillä pyritään edistämään kestävää ja vastuullista yrityskäyttäytymistä koko globaalissa arvoketjussa.
Nykyaikainen orjuus -laki
Nykyaikainen orjuus on globaali ongelma. YK:n mukaan 40,3 miljoonaa ihmistä joutuu nykyaikaisen orjuuden kohteeksi pakkotyön kautta joka päivä.
Ekosuunnittelu kestävien tuotteiden asetukselle (ESPR)
ESPR on Euroopan unionin säädösehdotus, jossa asetetaan ekosuunnitteluvaatimuksia monille tuotteille ja jolla on suuri vaikutus tapaan, jolla tuotteita suunnitellaan, valmistetaan ja markkinoidaan EU:ssa.
Laajennettu tuottajavastuu
Extended Producer Responsibility (EPR) on sääntelytyökalu, joka edellyttää tuotteiden valmistajien, maahantuojien ja jakelijoiden olevan merkittävä vastuu tuotteidensa käyttöiän päättymisen hallinnasta. Koska sääntelyvaatimukset vaihtelevat suuresti lainkäyttöalueiden ja järjestelmien välillä, organisaatiot tarvitsevat usein syvällistä asiantuntemusta voidakseen selviytyä erilaisista vaatimuksista ja täytäntöönpanoelimistä.
PFAS-säännöt
PFAS eli per- ja polyfluorialkyyliaineet ovat yli 12 000 synteettisen kemikaalin ryhmä, joita on käytetty monilla tuotteilla ja teollisuudenaloilla. Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) julkaiseman ehdotuksen nykyisessä muodossa useimmat PFAS-yhdisteet määritellään erittäin pysyviksi ympäristössä, minkä vuoksi tarvitaan toimia ympäristöpäästöjen vähentämiseksi ja tuoteturvallisuuden parantamiseksi kuluttajille.
Pakkaus- ja pakkausjätedirektiivi
Sääntelyn yleistavoitteena on ensisijaisena tavoitteena vähentää pakkausten tuotantoa ja siihen liittyvää jätettä, parantaa pakkausten kierrätettävyyttä ja kasvattaa kierrätyssisällön markkinoita. Ehdotettu asetus on luonteeltaan laaja. Se tarkoittaa, että asetus vaikuttaa kaikkiin, jotka saattavat pakkauksia EU:n markkinoille, niin pieniin kuin suuriinkin.
REACH ja REACHin kaltaiset säädökset
REACH-asetuksen tavoitteena on suojella ihmisten terveyttä ja ympäristöä kemikaalien aiheuttamilta riskeiltä ja parantaa samalla EU:n kemianteollisuuden kilpailukykyä.
Vaarallisten aineiden käytön rajoittaminen sähkö- ja elektroniikkalaitteissa.
Vaarallisten aineiden rajoittamista koskeva direktiivi (RoHS) on EU:n laatima säädös, jonka tarkoitus on vähentää vaarallisten aineiden haitallisia vaikutuksia ihmisille ja ympäristölle.
Huolestuttavat aineet tuotteissa
SCIP on Euroopan kemikaaliviraston ylläpitämä uusi tietokanta, joka sisältää tietoja huolta aiheuttavista aineista esineissä ja monimutkaisissa esineissä (tuotteissa). SCIP tukee kiertotaloutta EU:ssa varmistamalla, että SVHC-yhdisteitä sisältäviä tuotteita koskevat tiedot ovat saatavilla koko tuotteen elinkaaren ajan, jätevaihe mukaan lukien.